Tänään se sitten tuli. Sähköpyörätuoli nimeltään Luca. Se on
minun ensimmäinen sähköpyörätuoli eli sähkis. Aiemmin minulla on ollut sähkö-
eli invamopo. Invamopon sain 14-15-vuoden ikäisenä. Mopo oli ihan hyvä, mutta
koska cp-vammaani liittyy keskilinjassa, eli vartalon edessä, käsillä toimimisen
vaikeus niin koin sähkömopolla liikkumisen haasteelliseksi. 
Sähköpyörätuolia odoteltiin noin neljä viikkoa kun sitä
valmistettiin Hollannissa. Mutta tänään se kuitenkin tuli ja hetihän sitä oli
testailtava. Ja hyvinhän se toimi. Varsinkin ulkona liikkuminen helpottui.
Vaikka ulkona onkin liukasta, liikkuminen sujui yllättävän hyvin. Avustajani
sanoikin, että sitten kesällä asfaltilla liikkuminen tuntuu helpolta kun on
harjoiteltu ensiksi haastavammassa ympäristössä. Tänä päivänä tuli myös
todettua, että ulkona on paljon helpompi liikkua kuin sisällä. Tuli nimittäin
pohdittua vähän pidempään ovensuissa ja kynnysten kohdalla, että mitenköhän
pääsen eteenpäin rikkomatta kauheasti esimerkiksi oven karmeja... No, eihän tuo
sähkis ole ollut minulla kuin 15 tuntia. Harjoitus tekee mestarin, vai miten se
oli?
 |
| "Hissi" |
Sähköpyörätuolissa on tietenkin hienoja ominaisuuksia sen
lisäksi, että se kulkee eteen ja taakse. Koska se on keskivetoinen niin se
kääntyy paikallaan 360-astetta. Lisäksi istuinta saa kipattua eteen ja taakse,
selkänojan saa lepo-asentoon ja tuoli nousee noin 165cm korkeuteen; oiva
ominaisuus esimerkiksi tapahtumassa jossa ihmiset seisovat ja haluaa nähdä
lavalle.
Huomenna on taas sähkärillä ajoa, varsinkin kun opiston piha
on jäässä eikä viitsi taittaa nilkkaansa.
 |
| joystick ja säätöpainikkeet |
