Oli ensimmäinen päivä joulukuuta, ja Korvatunturilla elettiin vuoden kiireisintä aikaa. Joulupukin lelutehtaalla tontut tekivät vuorokauden ympäri vanhoja ja perinteisiä leluja sekä uusia muotileluja.
Sinä päivänä oli satanut pari senttimetriä lunta ja sininen hetki teki tuloaan, kun pitkän työvuoron päätteeksi modernilla leluosastolla työskentelevät tontut, Topi ja Taavetti, asettuivat Muorin tuvan pitkän pöydän ääreen.
”Minä en kyllä meinaa pysyä noiden uusien lelukeksintöjen perässä”, totesi Taavetti ja otti siemauksen Muorin glögiä kuksastaan.
”Sama täällä” Topi myönsi.
Aikansa Taavetti ja Topi juttelivat jouluun liittyvistä asioista, kunnes Taavetti yhtä äkkiä kertoi haluavansa lähteä joskus etsimään oikeaa joulua. Topia idea lähinnä nauratti.
Ilta ja sen pimeys oli hiipinyt jo Korvatunturille, kun Topi ja Taavetti lähtivät Muorin tuvasta kohti Tonttulaa. Äkkiä Taavetti huomasi lumisella pihalla seisovan valkoisen poron, ja alkoi raahata Topia poroa kohti.
”Mitä sinä aiot?” Topi kysyi Taavetilta poron laskiessa päänsä tonttujen korkeudelle.
”Älä kysele, vaan kiipeä!” Taavetti sanoi, ja työnsi Topia ylöspäin niin, että Topin oli pakko kiivetä ensin poron päälaelle ja sitten sen selkään.
Kun Topi ja Taavetti istuivat poron selässä, Topi kysyi yhä pontevammin mitä Taavetti oikein aikoi.
”Me lähdetään etsimään sitä oikeaa joulua”, Taavetti kertoi innoissaan.
”Taavetti, ei me voida”, Topi änkytti, mutta Taavetti oli jo kerinnyt taputtaa poron turkkia, ja niin se liisi kohti tähtitaivasta.
”Walking in the air”, Taavetti lauloi avaruuteen.
Joulukalenteri jatkuu huomenna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti